episode 29

Uskonnon pääpiirteet ja ruokasäädökset

Islam

• monoteistinen abrahamilainen uskonto
• uskovat, että Jumala paljasti sanansa ihmiskunnalle Muhammadin ja aikaisempien islamin profeettojen kautta
• Muhammadin eläessä hänen jumalalliset ilmestyksensä kirjattiin epäsäännöllisesti ylös
• Koraani koottiin kirjaksi 600-luvun puolivälissä
• Koraanin jälkeen seuraavaksi tärkein auktoriteetin lähde on sunna
• sunnalla tarkoitetaan profeetta Muhammadin elämäntapaa ja sen esikuvallisuutta muslimeille
• Islam kieltää ihmistä syömästä ruokaa, joka on valmistettu verestä, sianlihasta, eläinten lihasta, jotka ovat kuolleet muuten kuin teurastamalla ja petoeläinten lihasta
• Alkoholikielto on islamissa ehdoton ja se käsittää myös kiellon valmistaa, kuljettaa, käsitellä ja myydä alkoholipitoisia juomia

Buddhalaisuus

• Siddhartha Gautaman opetuksiin perustuva oppi ja uskonto
• perustuu syyn ja seurauksen, eli karman ymmärtämiseen, mikä tarkoittaa, että olemme itse vastuussa omasta tulevaisuudestamme
• Lopullisena tavoitteena on nirvana eli valaistuminen.
• Valaistunut ihminen vapautuu samsarasta eli elämän kiertokulusta.
• Buddha ei kieltänyt seuraajiltaan lihan syöntiä, mutta neuvoi heitä syömään lihaa vain, kun sitä ei oltu tapettu syömistarkoituksiin
• Buddhalaisuudessa nimittäin uskotaan, että ihmiset voivat syntyä uudelleen eläimen muodossa, ja siksi eläviä olentoja ei haluta satuttaa.
• Buddhalaiset suhtautuvat siis ruokaan ravinnonlähteenä, ei mielihyvän nostattajana. Tästä syystä munkit myös kieltävät itseltään syömisen iltapäivällä.

Hindulaisuus

• Intiasta peräisin oleva hyvin moninainen ryhmä uskontoja ja suuntauksia
• useita suuntauksia (sampradaya), joista merkittävimmät ovat shaivismi eli shivalaisuus (ja siihen läheisesti kuuluva shaktismi), vaishnavismi eli vishnulaisuus, veerashaivismi (Lingayatit), smartismi sekä uus- ja reformihindulaisuus
• Suuntausten pyhiä kirjoja ovat muun muassa Veda-kirjat ja Bhagavad Gita
• Länsimaissa tunnetuimpia ns. uushindulaisia liikkeitä ovat Vishnun erästä avatarta eli ruumillistumaa Krishnaa palvova Krishna-liike.
• lukematon määrä persoonallisia jumalia, jotka kaikki ilmentävät persoonattoman voimalähteen
• Hindulaisuuden keskeinen periaate on väkivallasta pidättäytyminen ja elämän kunnioittaminen. Tämän vuoksi vegetarismi on ihanne
• Monien hindujen ruokavalio on laktovegetaarinen ja toiset hyväksyvät munan ja kalan, toisinaan lihan.
• Suuri osa hinduista on kasvissyöjiä, sillä eläimen lihaa ja verta pidetään epäpuhtaina. Lehmää pidetään pyhänä. Sikojen lihaa pidetään likaisena. Monet välttävät myös kananmunien syömistä. Kasvissyöntiä pidetään henkisyyden merkkinä.
• Jotkut kieltäytyvät ruoasta, jonka muut ihmiset valmistavat, koska eivät voi olla varmoja ruuan ’puhtaudesta’

Taolaisuus

• kiinalainen ajattelusuunta, filosofia ja samanniminen uskonto
• taolaisuus suosi filosofista anarkismia, pluralismia ja laissez-faire-hallitusvaltaa sekä luonnonmystiikkaa.
• Makrobioottinen ruokavalio perustuu itämaiseen ajattelutapaan, erityisesti taolaisuuteen.
• Makrobiootikko ei ole kasvissyöjä, mutta välttää pääsääntöisesti eläinperäisiä ruokia ja ruoka-aineita.
• Makrobioottista ruokavaliota noudattavat voivat nauttia tietyssä määrin kalaa ja lihaa.
• Sen perusta on itämaisessa filosofiassa, jonka mukaan tulisi pyrkiä elämään sopusoinnussa elinympäristön ja vuodenaikojen kanssa.
• Sairaudet ja onnettomuudet ovat merkkejä tasapainon järkkymisestä.
• Makrobioottisen ruokavalion perusajatus on se, että syödään vain kuumentamattomia kasvisruokia.

Kungfutselaisuus

• Kiinassa syntynyt oppi, jonka perusti kiinalainen ajattelija Kungfutse.
• Kungfutselaisuudessa on viisi hyvettä: inhimillisyys, oikeudenmukaisuus, hyvät tavat, uskollisuus ja viisaus
• Kungfutselaisuuden ydin on se, että ylemmän (keisarin, ruhtinaan, miehen, vanhemman) tulee suojella alempaa ja alemman (alamaisen, naisen, nuoremman) tulee kunnioittaa ylempää.
• Kungfutse perusti sen ihmisten kunnioittamista ja huomioon ottamista opettavaksi opiksi.
• Kungfutselaisia ruokailutapoja määrittävät yin-yan ja kuuma-kylmä periaatteet.

Shintolaisuus

• rajoittuu Japanin kansaan ja on siten etninen uskonto
• ei ole perustajaa, pyhiä kirjoituksia eikä yleistä oppia
• Šintolaisuus pohjautuu varhaisiin japanilaisiin kansanuskomuksiin, joiden mukaan lukuisia jumaluuksia (kami) oli lähes kaikissa luonnon ilmiöissä kuten puissa, kivissä, järvissä, joissa ja vuorissa.

Juutalaisuus

• juutalaisten uskonto ja kulttuuri.
• Juutalainen jumalakäsitys on ehdottoman yksijumalinen: Jumala on yksi (5. Moos 6:4), jakamaton, rajaton, vailla aineellista ruumista, alkua tai loppua, ja hänestä ei voi eikä saa tehdä kuvaa
• uskon pääkohtiin kuuluu oppi messiaasta, joka tulee aikojen lopulla päättämään Israelin kansan diasporan ja tuomaan ikuisen maailmanrauhan sekä oikeuden.
•  Toora määrittelee tarkkaan syötäviksi kelpaavat eläimet ja perusteet niiden valmistukselle.
• Tooran sääntöjen mukainen ruokavalio on kosher eli kelvollinen.
• Mikäli ruoka ei ole sallittua se on trefa eli kiellettyä.
• Ruoka-aineet jaetaan Tooran lakien mukaan kolmeen pääryhmään:
  
  • basari lihatuotteet (myös siipikarja)
  • chalavi maitotuotteet
  • parve neutraalit tuotteet; kasvikset, hedelmät, kala, kananmuna, hunaja
• Veren käyttö ruoka-aineena on ehdottomasti kielletty. Tämän teurastusmuodon nimi on šehita, ja sillä pyritään aiheuttamaan mahdollisimman nopea ja kivuton kuolema. Ennen ruoaksi valmistamista lihaa liotetaan vedessä ja se peitetään vähäksi aikaa suolaan, että veri lähtisi siitä mahdollisimman tarkasti.

Ortodoksit

• kristillinen kirkko, johon kuuluu noin 220 miljoonaa kannattajaa. Suurin osa maailman ortodoksisista paikalliskirkoista sijaitsee Venäjällä, Balkanin niemimaalla ja Lähi-idässä
• Toisin kuin protestanttinen kristillisyys, ortodoksisuus ei perustu tunnustuksiin, vaan keskeistä on käsitys kirkosta oikean uskon ilmaisijana.
• Kirkon usko perustuu opinkappaleisiin eli dogmeihin, jotka puolestaan kirkon näkemyksen mukaan perustuvat suoraan Jumalan ilmoitukseen.
• Kirkon uskonkappaleet on määritelty seitsemässä ekumeenisessa kirkolliskokouksessa.
• paastoavat kahdesti vuodessa: laskiaisesta pääsiäisyöhön ja ensimmäisestä adventista jouluyöhön.
• Paaston aikana ortodoksit eivät syö punaista lihaa (sikaa, nautaa, lammasta jne), mutta kylläkin mm. kanaa, kalaa ja maitotuotteita.
• Kaikki ortodoksisen kirkon jäsenet eivät paastoa lainkaan, eikä punaisen lihan välttämäinen tarkoita, että kakku jäisi syömättä siinä lisäaineen olevan eläinperäisen hyytelöimisaineen takia.

Jehovat

•  kristillisperäinen uskonnollinen liike, joka korostaa julkista sanoman julistamista ja liikkeen raamatuntulkinnan noudattamista käytännön elämässä
• pitävät Raamattua Jumalan sanana ja pyrkivät pitämään sitä auktoriteettina elämänsä joka osa-alueella
• Jehovan todistajat eivät syö veriruokia. Varsinaisten veriruokien (mm. musta makkara, verivanukas) lisäksi tämä koskee ruokia joissa verta tai veren ainesosia on vähäisenä lisänä.
• Myöskään kuristettuja eläimiä joissa veri on jäänyt lihan joukkoon, esimerkiksi ansalangalla pyydystettyjä riekkoja, eivät todistajat syö. On myös todistajia jotka eivät käytä sianlihaa, mutta tämä ei ole Jehovan todistajien varsinainen oppikysymys.

Katolilaiset

• kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti noin 1,12 miljardia
• usko rakentuu seitsemän sakramentin eli pyhän toimituksen ympärille.
• kaste
• vahvistus
• eukaristia
• parannus ja sovittaminen
• sairaiden voitelun
• vihkimys
• avioliitto
• kaksi varsinaista paastopäivää: tuhkakeskiviikko ja pitkäperjantai. Näiden ajankohta riippuu pääsiäisestä; tuhkakeskiviikko on laskiaissunnuntain jälkeinen keskiviikko eli 40 arkipäivää ennen pääsiäistä, pitkäperjantai on juuri pääsiäispäivää edeltävä perjantai.
• Paaston aikana eivät syö punaista lihaa (sikaa, nautaa, lammasta jne), mutta kylläkin mm. kanaa, kalaa ja maitotuotteita.
• Lisäksi katolisilla on perjantaina katumusvelvollisuus, jonka voi toteuttaa esimerkiksi liharuuasta pidättäytymällä.

Adventismi

• protestanttisia kristittyjä. Adventisti tarkoittaa henkilöä, joka odottaa Kristuksen (Jeesuksen) pikaista toista tulemista
• ominaista Raamatun arvovallan korostaminen, korkein valta on Jumalalla.
• Parhaana adventistit pitävät kasvisruokavaliota
• Adventistit voivat silti syödä Mooseksen lain mukaisia "puhtaita" eläimiä, Suomessa siis lähinnä nautaa ja lammasta sekä kaloja (mutta ei äyriäisiä)
• Sianlihaa adventistit eivät syö, eivätkä käytä alkoholia eikä kahvia
• Varminta on välttää esimerkiksi viinipohjaisia kastikkeita ja valmisruokia joissa on siasta valmistettuja lisäaineita, koska osa adventisteista välttää sellaistakin.

Mormonit

• yleisnimitys Joseph Smithin perustaman Kristuksen kirkosta syntyneille ryhmille
• voi viitata myös myöhempien aikojen pyhien liikkeeseen laajemmassa merkityksessä, jolloin mukaan tulevat uskonnollisten ulottuvuuksien lisäksi myös sosiaaliset ja kulttuuriset ulottuvuudet.
• Mormonit eivät juo kahvia eivätkä teetä.